Lasten liikkumattomuudesta puhutaan enemmän kuin koskaan. Onko siihen aihetta ja miksi liikkuminen on tärkeää? Miten paljon lapset ja nuoret oikeasti liikkuvat? Kuinka paljon on riittävästi? Mitä me voimme tehdä?
Liikunnan positiivinen vaikutus ulottuu lapsuudesta pitkälle aikuisuuteen. Liikkuvat ja hyvinvoinnistaan huolehtivat nuoret menestyvät tutkitusti muita paremmin opinnoissaan, he kouluttautuvat pidemmälle ja työelämään päästyään ansaitsevat muita paremmin. Hyväkuntoisilla nuorilla on myös alhaisemmat riskit sairastua myöhemmin erilaisiin elintasosairauksiin.
Liikunta edistää lapsen kehittymistä
Liikkuminen edistää lapsen kehittymistä ja terveyttä monella tapaa. Liikunta kehittää muun muassa tuki- ja liikuntaelimistöä, luumassaa, lihasvoimaa ja -koordinaatiota, reaktionopeutta ja tasapainoa. Liikunta on tärkeää myös aivojen hermoverkkojen kehittymiselle.
Liikunta edistää paitsi fyysistä terveyttä, myös psykososiaalista kehitystä ja hyvinvointia. Liikuntaan liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus auttaa luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja vähentämään masennusoireita. Liikunta ehkäisee tehokkaasti nuorten syrjäytymistä.
Nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa suojaa yksilöitä, mutta säästää myös yhteiskunnan varoja. Koko väestön vähäisestä liikkumisesta ja heikosta fyysisestä kunnosta johtuvat yhteiskunnalliset kulut ovat arviolta yli kolme miljardia euroa vuodessa.
Liikkumissuositus: vähintään tunti päivässä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut lasten ja nuorten (7–17-vuotiaat) liikuntasuositukset. Niissä otetaan huomioon sekä liikkumisen monipuolisuus että pitkäaikaisen paikallaanolon välttäminen. Lasten ja nuorten olisi hyvä liikkua:
Vain joka kolmas lapsi ja nuori liikkuu riittävästi
Lasten ja nuorten liikkumista on tutkittu muun muassa liikemittareilla. Ennen koronaa LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan 7–15-vuotiaat lapset ottivat keskimäärin 10 861 askelta päivässä. Suositusten mukaisesti liikkuvien lasten osuus ikäluokista väheni erityisesti yläkouluikään tultaessa.
7-vuotiaista suositusten mukaan liikkui 71 %, 9-vuotiaista yli puolet, 11-vuotiaista 41 %, 13-vuotiaista joka viides ja 15-vuotiaista vain joka kymmenes.
Olemme mukana sytyttämässä harrastamisen kipinää
Lasten ja nuorten liikkuminen on meidän kaikkien vastuulla. Suositukset eivät liikuta lapsia, vaan harrastukset on tuotava lasten ulottuville. Miten perheet, koulu, terveydenhuolto ja kunnat voivat edistää lasten liikkumista? Sallitaanko lasten leikkiminen, liikkuminen ja pelaaminen? Onko leikkimiselle ja liikkumiselle sopivia paikkoja ja välineitä? Onko perheillä varaa lasten liikuntaharrastuksiin?
Suomen Olympiakomitean Lasten Liike -ohjelma on osa Suomen harrastamisen mallia, jonka tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori löytää itselleen mieluisan harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Olympiakomitea tekee työtä matalan kynnyksen liikuntaharrastusten tarjoamiseksi lapsille ja nuorille yhdessä lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, urheiluseurojen ja Lasten Liikettä tukevien yrityskumppaneiden kanssa.
– Liikkumattomuuden haaste on yhteinen ja koskettaa meitä kaikkia. Tämän takia olemme mukana Lasten Liikkeessä ja haluamme auttaa myös rakentamalla kaupunkirakenteeseen koulujen ja asuinkortteleiden pihoille leikkipuistoja, jotka rohkaisevat liikkumaan, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola kertoo.
– Harrastamisen kipinä voi syttyä pienestä ja muuttaa koko elämän. Tämä on meille tärkeä asia ja haluamme kutsua kaikki mukaan Lasten Liikkeeseen tai tukemaan lasten liikkumista arjessa.